Artikkelissa käymme läpi, mikä on riskirakenne ja mitä tulee ottaa huomioon asunto- tai kiinteistökauppaa tehtäessä. Lisäksi tarkastelemme kuntotarkastajan suosittelemien lisätutkimuksien tekemistä sekä kuntotarkastajan vastuuta.
Asunnon tai kiinteistön myynti ja ostaminen on yksi elämän merkittävimmistä oikeustoimista. Viime vuosina perinteisen, kasvokkain tapahtuvan kaupanteon rinnalle on noussut digitaalinen kauppa, jossa asiakirjat, allekirjoitukset ja koko kaupan eteneminen hoidetaan sähköisessä palvelussa. Digitaalinen kauppa ei muuta kaupan juridista luonnetta, mutta se muuttaa tavan, jolla kauppa toteutetaan – usein ostajan ja myyjän kannalta selvästi parempaan suuntaan.
Vanhoissa taloissa saattaa esiintyä ”mummolan mökin” hajua. Haju saattaa johtua tetrakloorianisolista, jota haihtuu sisäilmaan rakennuksen puumateriaaleissa käytetystä puunsuoja-aineesta. Puunsuoja-aineita on saatettu käyttää aina 1930-luvulta jopa 1990-luvulle saakka, jolloin näinä vuosikymmeninä rakennetuissa rakennuksissa saattaa esiintyä kyseisestä hajua. Puunsuoja-aineita on käytetty estämään puun sinistymistä, lahoamista ja homehtumista. Kun puunsuoja-aineilla käsitelty puutavara tai sahanpurueristeet altistuvat kosteudelle, alkavat ne tuottaa kloorianisoleja, joista tunnetuimpia on tetrakloorianisoli. Pienikin määrä kostunutta puumateriaaleja voi alkaa tuottaa hajua. Hajulle on usein tunnusomaista, pistävä, tunkkainen ja kellarimainen tuoksu, joka muistuttaa kosteuden ja homeen hajua ja joka yhdistetään vanhoihin rakennuksiin tai ”mummolan hajuun”.
Verotusyhtymä on suomalaisessa verojärjestelmässä merkittävä, mutta usein väärinymmärretty käsite. Se ei ole itsenäinen oikeushenkilö, vaan verotuksellinen yksikkö, joka syntyy silloin, kun kaksi tai useampi henkilö harjoittaa yhdessä elinkeinotoimintaa tai omistaa esimerkiksi maa- tai metsätilan ilman, että he perustaisivat yhtiötä osakeyhtiölain tai henkilöyhtiölakien perusteella. Verotusyhtymän purkaminen nousee ajankohtaiseksi esimerkiksi silloin, kun yhtymän toiminta päättyy tai omistusrakenteita halutaan muuttaa.
Joskus tulee eteen kysymys, voidaanko rasite poistaa. Lähtökohtaisesti kiinteistörasite on tarkoitettu pysyväksi oikeudeksi, eikä se lakkaa, elleivät rasitteen asianosaiset yhdessä sovi rasitteen poistamisesta. Mikäli rasitteen poistamisesta ei päästä yksimielisyyteen asianosaisten kesken, voidaan rasite joissakin tilanteissa poistaa viranomaistoimituksen (rasitetoimituksessa) kautta pakolla. Artikkelissa käymme läpi, millaisin edellytyksin kiinteistörasitteen poistaminen on mahdollista.
Kiinteistökaupan yhteydessä voi tulla tilanne, että myyjä ja ostaja ovat halukkaita tekemään kaupan, mutta lopullisen kaupan tekemiseen liittyy epävarmuustekijöitä, eikä kaupan yksityiskohtia voida heti sopia. Näitä voivat mm. olla kaupan rahoitus, rakennusluvan edellytykset tai kaavoituksen vaikutukset. Näissä tapauksissa myyjä ja ostaja voivat esisopimuksella kirjata tahtonsa ja sitoutumisensa kiinteistökauppaan. Esisopimuksen tekeminen Lue lisää
Kiinteistökauppa on merkittävä oikeustoimi, jossa ostajan ja myyjän välinen luottamus on keskeisessä asemassa. Lainsäädäntö suojaa ostajaa tilanteissa, joissa myyjä toimii vilpillisesti, kunnianvastaisesti tai arvottomasti. Tällainen menettely voi johtaa vakaviin seuraamuksiin, kuten kaupan purkuun, hinnanalennukseen tai vahingonkorvaukseen, vaikka laissa säädetty myyjän viiden vuoden pituinen vastuuaika olisi jo umpeutunut.
Lähtökohtaisesti kiinteistökaupan osapuolet voivat sopia kaupan ehdoista haluamallaan tavalla eli kyse on niin sanotusta sopimusvapaudesta. Kiinteistökauppaa säätelevä laki eli maakaari kuitenkin sisältää poikkeuksia sopimusvapaudesta eli sellaisia säännöksiä, joista ei voida sopimuksin poiketa. Tällöin on noudatettava lain säännöksiä. Vastuunrajoituslauseke kiinteistön kaupasta tulee käytettäväksi tilanteessa, joissa lain säännökset eivät rajoita kiinteistökaupan osapuolten sopimusvapautta.
Ehdollinen ostotarjous on asunto- ja kiinteistökaupassa jokseenkin yleinen käytäntö, joka tarjoaa yhtäältä joustavuutta ja toisaalta myös turvaa molemmille kauppaa suunnitteleville osapuolille. Aina osapuolille ei kuitenkaan ole täysin selvää, mitä ehdollinen tarjous ja sen ehdot tarkalleen ottaen tarkoittavat, ja mitä oikeudellisia vaikutuksia niihin liittyy. Tulkintaerimielisyyksien välttämiseksi ehdollisten tarjousten ja sopimusehtojen laadintaan tulisi aina kiinnittää erityistä huomiota.
Maakaaren 2 luvun 22 §:n mukaan ostaja ei saa vedota kiinteistön laatuvirheenä sellaiseen seikkaan, joka olisi voitu havaita tavanomaisessa ennakkotarkastuksessa. Tavanomaiseen tarkastukseen kuuluvat kaikki esteettömät tilat. Lue lisää artikkelista Kuntotarkastuksen Vaikutus Ostajan Ennakkotarkastusvelvollisuuteen ja Vastuukysymyksiin
Kuntotarkastuksen ensisijaisena tehtävänä on antaa puolueetonta tietoa asuntokaupan osapuolille. Se auttaa paitsi myyjää osoittamaan ostajalle rakennuksen todellisen kunnon, myös ostajaa tekemään tietoisen päätöksen mahdollisista riskeistä tai vaurioista. Lue lisää Kuntotarkastuksen merkitys myyjälle ja ostajalle – Tarkoitus, tavoitteet ja tarkastajan valinta.
Riskirakenteilla tarkoitetaan sellaisia rakenteita, jotka on aikoinaan toteutettu rakennushetken normien mukaan, mutta jotka kokemuksen perusteella ovat osoittautuneet vaurioherkiksi. Tällaisia ovat muun muassa valesokkelirakenteet, tasakatot tai maanvastaisesti sisäpuolelta koolatut seinärakenteet. Lue lisää artikkelista Riskirakenteet, lisätutkimukset ja kuntotarkastuksen laajennukset – Mitä jokaisen tulee tietää.
Kuntotarkastus on suositeltavaa toteuttaa aina ennen asuntokauppaa. Yleisesti ottaen kuntotarkastuksia ei ole laissa erikseen säännelty, mutta käytäntönä on vakiintunut, että asuntokaupan yhteydessä pyritään varmistamaan rakennuksen kunto puolueettomalla selvityksellä. Tällainen selvitys vähentää merkittävästi kaupan jälkeisiä mahdollisia riitaisuuksia ja lisää turvaa sekä myyjälle että ostajalle. Kuntotarkastus tehdään tyypillisesti aistinvaraisin ja rakenteita rikkomattomin menetelmin, mutta tarpeen vaatiessa voidaan käyttää myös teknisiä mittalaitteita. Lue lisää Kuntotarkastus ennen asuntokauppaa – Miksi se kannattaa ja mitä on YTM?
Millaisista kiinteistön kaupan ehdoista ei voi sopia pätevästi maakaareen mukaan? Yksi varallisuusoikeuden periaate on, että varallisuusobjektin omistusoikeus on luovutuskelpoinen eli se on vapaasti siirrettävissä toiselle. Hallituksen esityksen 120/1994 mukaan ehtoja, jotka rajoittavat kiinteistön omistajalle säännöllisesti kuuluvia oikeuksia, ei hyväksytä kiinteistön kaupassa. Tästä syystä maakaaren mukaan kielletyt ehdot ovat sitomattomia. Sitomattomuus Lue lisää
Mikäli ostaja ei ennen kauppaa selvitä kaikkia kaupan kohteen ominaisuuksia huolellisesti ja laiminlyö tällä tavoin laissa asetetun selonottovelvollisuutensa, voi hän menettää oikeutensa kohdistaa myyjään myöhemmin vaatimuksia sellaisista kaupan kohteen ominaisuuksista ja virheistä, jotka olisi tullut havaita kaupan kohteen huolellisessa ennakkotarkastuksessa. Lue lisää, mikä on ostajan erityinen selonottovelvollisuus asunto- ja kiinteistökaupassa.