Artikkelissa käymme läpi, mikä on riskirakenne ja mitä tulee ottaa huomioon asunto- tai kiinteistökauppaa tehtäessä. Lisäksi tarkastelemme kuntotarkastajan suosittelemien lisätutkimuksien tekemistä sekä kuntotarkastajan vastuuta.
Asunnon tai kiinteistön myynti ja ostaminen on yksi elämän merkittävimmistä oikeustoimista. Viime vuosina perinteisen, kasvokkain tapahtuvan kaupanteon rinnalle on noussut digitaalinen kauppa, jossa asiakirjat, allekirjoitukset ja koko kaupan eteneminen hoidetaan sähköisessä palvelussa. Digitaalinen kauppa ei muuta kaupan juridista luonnetta, mutta se muuttaa tavan, jolla kauppa toteutetaan – usein ostajan ja myyjän kannalta selvästi parempaan suuntaan.
Uudessa asunto-osakeyhtiössä perustajaosakas eli yleensä perustajaurakoitsija vastaa siitä, että yhtiö rakennuksineen on toteutettu valmiiksi hyvän rakennustavan mukaisesti ja virheettömästi. Uuden asunnon ostaminen on merkittävä investointi ja monelle ostajalle koko elämän suurin hankinta. Siinä missä jokaisen ostajan on hyvä tuntea vähintäänkin perusasiat omista oikeuksistaan ja myyjän vastuista, täytyy erityisesti taloyhtiön johdon olla kykenevä huolehtimaan osakkaiden eduista. Uudessa yhtiössä tämä merkitsee mm. siitä huolehtimista, että mahdolliset rakennusvirheet ja muut perustajaurakoitsijan vastuulle kuuluvat seikat tulevat huomatuiksi ja reklamoidaan ajallaan. Perustajaurakoitsijan virhevastuu on 10 vuotta.
Ehdollinen ostotarjous on asunto- ja kiinteistökaupassa jokseenkin yleinen käytäntö, joka tarjoaa yhtäältä joustavuutta ja toisaalta myös turvaa molemmille kauppaa suunnitteleville osapuolille. Aina osapuolille ei kuitenkaan ole täysin selvää, mitä ehdollinen tarjous ja sen ehdot tarkalleen ottaen tarkoittavat, ja mitä oikeudellisia vaikutuksia niihin liittyy. Tulkintaerimielisyyksien välttämiseksi ehdollisten tarjousten ja sopimusehtojen laadintaan tulisi aina kiinnittää erityistä huomiota.
Maakaaren 2 luvun 22 §:n mukaan ostaja ei saa vedota kiinteistön laatuvirheenä sellaiseen seikkaan, joka olisi voitu havaita tavanomaisessa ennakkotarkastuksessa. Tavanomaiseen tarkastukseen kuuluvat kaikki esteettömät tilat. Lue lisää artikkelista Kuntotarkastuksen Vaikutus Ostajan Ennakkotarkastusvelvollisuuteen ja Vastuukysymyksiin
Kuntotarkastuksen ensisijaisena tehtävänä on antaa puolueetonta tietoa asuntokaupan osapuolille. Se auttaa paitsi myyjää osoittamaan ostajalle rakennuksen todellisen kunnon, myös ostajaa tekemään tietoisen päätöksen mahdollisista riskeistä tai vaurioista. Lue lisää Kuntotarkastuksen merkitys myyjälle ja ostajalle – Tarkoitus, tavoitteet ja tarkastajan valinta.
Riskirakenteilla tarkoitetaan sellaisia rakenteita, jotka on aikoinaan toteutettu rakennushetken normien mukaan, mutta jotka kokemuksen perusteella ovat osoittautuneet vaurioherkiksi. Tällaisia ovat muun muassa valesokkelirakenteet, tasakatot tai maanvastaisesti sisäpuolelta koolatut seinärakenteet. Lue lisää artikkelista Riskirakenteet, lisätutkimukset ja kuntotarkastuksen laajennukset – Mitä jokaisen tulee tietää.
Kuntotarkastus on suositeltavaa toteuttaa aina ennen asuntokauppaa. Yleisesti ottaen kuntotarkastuksia ei ole laissa erikseen säännelty, mutta käytäntönä on vakiintunut, että asuntokaupan yhteydessä pyritään varmistamaan rakennuksen kunto puolueettomalla selvityksellä. Tällainen selvitys vähentää merkittävästi kaupan jälkeisiä mahdollisia riitaisuuksia ja lisää turvaa sekä myyjälle että ostajalle. Kuntotarkastus tehdään tyypillisesti aistinvaraisin ja rakenteita rikkomattomin menetelmin, mutta tarpeen vaatiessa voidaan käyttää myös teknisiä mittalaitteita. Lue lisää Kuntotarkastus ennen asuntokauppaa – Miksi se kannattaa ja mitä on YTM?
Mikäli ostaja ei ennen kauppaa selvitä kaikkia kaupan kohteen ominaisuuksia huolellisesti ja laiminlyö tällä tavoin laissa asetetun selonottovelvollisuutensa, voi hän menettää oikeutensa kohdistaa myyjään myöhemmin vaatimuksia sellaisista kaupan kohteen ominaisuuksista ja virheistä, jotka olisi tullut havaita kaupan kohteen huolellisessa ennakkotarkastuksessa. Lue lisää, mikä on ostajan erityinen selonottovelvollisuus asunto- ja kiinteistökaupassa.
Parhaillaan on menossa siirtymäaika, jonka puitteissa asunto-osakkeiden paperimuotoiset osakekirjat tulevat lopulta jäämään historiaan. Siirtymävaiheen aikana asuntokauppa tehdään ja omistuksen siirtymisestä ilmoitetaan eri tavalla riippuen siitä, kuinka pitkälle asuntokaupan digitalisaatio on edennyt kyseisen asunto-osakeyhtiön ja sen kaupan kohteena olevan huoneiston omistustietojen osalta. Tässä artikkelissa kuvataan, kuinka näissä vaihtelevissa tilanteissa tulee siirtymävaiheen aikana menetellä asuntokauppaa tehtäess
Tehty asunto- tai kiinteistökauppa voi osoittautua myöhemmin pätemättömäksi. Milloin asunto- tai kiinteistökauppa on pätemätön? Pätemättömyyden voi aiheuttaa muun muassa muotovirhe, oikeustoimikelvottomuus tai muu oikeustoimilain mukainen pätemättömyysperuste. Käymme artikkelissa läpi pätemättömyysperusteita sekä selvitämme, vaikuttaako pätemättömyys itsestään, vai pitääkö siihen vedota ja missä ajassa. Lisäksi selvitämme, mitä oikeusvaikutuksia pätemättömyydellä on.
Vastuunjakoehtojen käyttäminen asunto- ja kiinteistökaupoissa turvaa sekä myyjän, että ostajan oikeuksia. Vastuunjakoehdot liittyvät aina suoritettuun kuntotarkastukseen. Artikkelisarjan ensimmäinen osa kertoo, mitä vastuunjakoehdot ovat.
Artikkelisarjan vastuunjakoehdot asunto- ja kiinteistökaupassa toisessa osiossa kerromme tarkemmin ehtojen käytöstä sekä siitä, kuinka kuntotarkastuksessa havaitut viat taikka puutteet tulisi ottaa huomioon kaupan ehdoissa.
Artikkelisarjamme Vastuunjakoehdot asunto- ja kiinteistökaupassa viimeisessä osassa tarkastelemme erilaisia vastuunjakolausekkeita konkreettisemmin erilaisten esimerkkien kautta.
Peruin ostotarjouksen, menetänkö käsirahan? on kysymys, joka nousee hyvin usein esille. Artikkelissa selvitetään eri ostotarjoustilanteita ja ostotarjouksen perumista sekä käsirahan menettämistä tai velvollisuutta vakiokorvauksen maksamiseen.