Vuoden 2026 alku toi merkittäviä uudistuksia, kun rakentamislain (751/2023) uudet digitaaliset sekä ekologiset velvoitteet astuivat voimaan. Siinä missä vuoden 2025 alussa keskityttiin lupakynnyksen nostamiseen, vuoden 2026 painopiste on rakentamisen ilmastovaikutuksissa ja digitalisaatiossa.

Lisäksi lakiin on myöhemmin tänä vuonna tulossa muutoksia myös asuinhuoneiston lyhytaikaiseen vuokraukseen liittyen.  Asuinhuoneiston lyhytaikainen vuokraus on voimakkaasti yleistynyt Suomessa viime vuosina. Lyhytaikainen vuokraustoiminta on aiheuttanut epäselvyyksiä ja jopa ongelmia, koska asuinhuoneiston lyhytaikaiselle vuokraukselle ei ole tällä hetkellä olemassa lakia, joka säätelisi sitä, missä laajuudessa ja millaisin ehdoin lyhytaikainen vuokraus on sallittua. Nyt siihen on tulossa muutos, sillä ympäristöministeriö on parhaillaan valmistelemassa rakentamislakiin uusia säännöksiä, joilla asuinhuoneiston lyhytaikaista vuokrausta säännellään. Hallituksen esitys rakentamislain muuttamisesta on tarkoitus antaa eduskunnalle maaliskuun 2026 aikana.

Seuraavaksi tarkastelemme näitä muutoksia tarkemmin.

1. Hiilijalanjäljen raja-arvot ja ilmastoselvitys:

Rakentamislain mukaan rakentamishankkeeseen ryhtyvän on huolehdittava, että uusi rakennus suunnitellaan ja rakennetaan sen käyttötarkoituksen edellyttämällä tavalla vähähiiliseksi.

Vuoden 2026 alusta lähtien uutta rakennusta rakennettaessa vaaditaan ilmastoselvitys. Tämä tarkoittaa, että rakennuksen koko elinkaaren hiilijalanjälki (päästöt) ja hiilikädenjälki (ilmastohyödyt) on raportoitava loppukatselmusta varten tehtävässä ilmastoselvityksessä.

Ilmastoselvitys edellytetään silloin kun rakennetaan uusi rakennus (mm. rivitalot, asuinkerrostalot, toimistorakennus, liikerakennus yms.) Ilmastoselvitystä ei tarvita, kun kyseessä on uuden pientalon (kuten omakotitalo) rakentaminen, eikä silloin kun kyse on korjaus- ja muutostöistä, kerrosalaan laskettavan tilan lisäämisestä taikka rakennuksen laajentamisesta.

Tarkemmat säännökset hiilijalanjäljen käyttötarkoitusluokittaisista raja-arvoista löytyy Valtioneuvoston asetuksesta (2/2026) uuden rakennuksen hiilijalanjäljen raja-arvoista.

Ympäristöministeriö on antanut asetuksen (1027/2024) rakennuksen ilmastoselvityksestä ja rakennustuoteluettelosta. Tästä asetuksesta löytyy tarkemmat säännökset siitä, mitä tietoja ilmastoselvityksessä tulee olla.

Asetuksen (1027/2024) mukaan Rakentamishankkeeseen ryhtyvän on huolehdittava, että ilmastoselvitys sisältää yhteentoimivassa ja koneluettavassa muodossa vähintään seuraavat tiedot:

1) pysyvä rakennustunnus;

2) rakennuksen käyttötarkoitusluokka tai -luokat;

3) uuden rakennuksen lämmitetty nettoala;

4) rakennuspaikan pinta-ala;

5) vähähiilisyyden arvioinnin tulokset erikseen kullekin käyttötarkoitusluokalle sekä niiden summana yhteenlaskettuna;

6) rakennuksen suunniteltu käyttäjämäärä;

7) rakennuksen laskennallinen ostoenergian kulutus;

8) arviointiin sisältyvien kantavien rakenteiden pääasiallinen rakennusmateriaali;

9) rakennuksen tavoitteellinen käyttöikä;

10) arvioinnissa käytetyt laskentaohjelmistot;

11) ilmastoselvityksen päiväys;

12) selvityksen laatijan nimi.

2. Rakennustuoteluettelo:

Rakentamishankkeeseen ryhtyvän on huolehdittava, että rakennukselle (ei koske pientaloja) laaditaan rakentamislupavaiheessa vähintään pääpiirustustasoinen rakennustuoteluettelo.

Tarkempia säännöksiä siitä, mitä tietoja rakennustuoteluettelo tulee sisältää, löytyy Ympäristöministeriön asetuksesta rakennuksen ilmastoselvityksestä ja rakennustuoteluettelosta (1027/2024).

Rakentamishankkeeseen ryhtyvän on huolehdittava, että rakennustuoteluettelo sisältää vähintään seuraavat tiedot:

1)pysyvä rakennustunnus;

2)rakennuksen käyttötarkoitusluokka tai -luokat;

3)rakennuksessa ja rakennuspaikalla käytettävät rakennustuotteet 25 §:n mukaisesti;

4)rakennuksessa ja rakennuspaikalla hyödynnetyt rakennustuotteet tai rakennusosat 26 §:n mukaisesti;

5)rakennustuoteluettelon päiväys; sekä

6)rakennustuoteluettelon laatijan nimi.

Rakennustuoteluettelossa on esitettävä tiedot rakentamisessa käytettävistä tuotteista erikseen rakennukselle ja rakennuspaikalle.

Luettelo on päivitettävä keskeisten muutosten osalta rakennuksen loppukatselmusta varten.

Rakentamisluvassa tai aloituskokouksessa sovitun vastuuhenkilön on tehtävä merkintä rakennustyön tarkastusasiakirjan yhteenveto-osaan siitä, että rakennustyö vastaa rakennustuoteluettelossa esitettyä.

3. Digitalisaatio ja tietomallimuotoiset suunnitelmat  

Tavoitteena on rakentamislupaprosessin ja rakennetun ympäristön käsittävän tiedon digitalisointi siten, että jossain vaiheessa voidaan luopua kokonaan paperiarkistoista.

Jatkossa rakentamislupahakemukseen liittyvät pääpiirustukset, rakennepiirustukset ja LVIS-piirustukset on toimitettava rakennuslupaviranomaiselle tietomallimuodossa tai muussa koneluettavassa muodossa. Käytössä on oltava yhteentoimivat tiedostomuodot (kuten IFC), mikä mahdollistaa lupatietojen suoran siirtymisen valtakunnalliseen Rakennetun ympäristön tietojärjestelmään (Ryhti). Muutoksen tavoitteena on sujuvoittaa viranomaistyötä ja mahdollistaa esimerkiksi automaattiset tarkastukset suunnitelmista.

4. Käsittelyaikatakuu

Kuntien on 1.1.2026 alkaen käsiteltävä rakentamislupahakemukset pääsääntöisesti kolmessa kuukaudessa siitä, kun se on saanut rakentamislupahakemuksen kaikkine siihen liittyvine tarvittavine liitteineen. Erityisen vaativissa taikka poikkeuksellisissa hankkeissa käsittelyaika voi olla enintään kuusi kuukautta.

Jos lupa-asiaa ei käsitellä säädetyssä ajassa, kunnan on oma-aloitteisesti palautettava rakentamislupamaksusta 20 % kultakin viivästyksen kuukaudelta. Edellytys on, ettei viivästys johdu hakijasta.

5. Asuinhuoneiston lyhytvuokraus

Rakentamislakiin on ehdotettu seuraavanlaisia säännöksiä asuinhuoneiston lyhytvuokrausta koskien:

• ilman lupaa voisi asemakaava-alueella sijaitsevaa sijoitusasuntoa tai ns. kakkoskotia vuokrata enintään 90 päivää kalenterivuoden aikana.
• Kunta voi kuitenkin tehdä tästä poikkeuksen eli kunta voi sallia lyhytvuokrauksen enintään 180 päivänä vuodessa haluamillaan asemakaava-alueilla. Kunnan olisi kuitenkin kuultava päätöksenteossa kuntalaisia samalla tavalla kuin rakentamisjärjestystä hyväksyttäessä. Tämä tarkoittaa sitä, että kunnan ehdotuksen tulisi olla nähtävillä vähintään 30 päivän ajan ja kunnan jäsenet voisivat tehdä siihen muistutuksen. Muistutuksen tehneille olisi ilmoitettava kunnan perusteltu kannanotto esitettyyn mielipiteeseen.

Lisäksi edellytys on, ettei asemakaavan toteuttamiselle saisi aiheutua haittaa.  

• Omaa vakituisessa asuinkäytössä olevaa asuntoa voi vuokrata vapaasti eli mitään aikarajoitusta ei tähän ole tulossa.
• Rajoituksia ei tule myöskään loma-asunnoille tai haja-asutusalueiden asunnoille.

Vuokranantajille on tulossa myös velvollisuus pitää kirjaa päivistä, joina asuntoa on käytetty lyhytvuokraukseen. Lyhytvuokraista valvova viranomainen on kunnan rakennusvalvonta. Rakennusvalvonta voisi pyytää selvitystä vuokranantajalta lyhytvuokrauksesta ja siinä tilanteessa vuokranantajan pitää pystyä esittämään kirjanpito päivistä, jolloin asuntoa on lyhytvuokrattu.  Rakennusvalvonta voisi puuttua lainvastaiseen vuokraukseen uhkasakolla.

Tutustu myös seuraaviin artikkeleihimme: