Artikkelit / Kaikki artikkelit Archives | Sivu 2 22:stä | Herkulex.fi
Soita meille 010 841 9900 (arkisin klo 9–16)

Mummon mökin hajua rakennuksessa – syynä voi olla tetrakloorianisoli!

Vanhoissa taloissa saattaa esiintyä ”mummolan mökin” hajua. Haju saattaa johtua tetrakloorianisolista, jota haihtuu sisäilmaan rakennuksen puumateriaaleissa käytetystä puunsuoja-aineesta. Puunsuoja-aineita on saatettu käyttää aina 1930-luvulta jopa 1990-luvulle saakka, jolloin näinä vuosikymmeninä rakennetuissa rakennuksissa saattaa esiintyä kyseisestä hajua. Puunsuoja-aineita on käytetty estämään puun sinistymistä, lahoamista ja homehtumista. Kun puunsuoja-aineilla käsitelty puutavara tai sahanpurueristeet altistuvat kosteudelle, alkavat ne tuottaa kloorianisoleja, joista tunnetuimpia on tetrakloorianisoli. Pienikin määrä kostunutta puumateriaaleja voi alkaa tuottaa hajua. Hajulle on usein tunnusomaista, pistävä, tunkkainen ja kellarimainen tuoksu, joka muistuttaa kosteuden ja homeen hajua ja joka yhdistetään vanhoihin rakennuksiin tai ”mummolan hajuun”.

Miten AsOy:n hallituksen tulee valmistautua vuositarkastukseen?

Uudiskohteen Asunto-osakeyhtiölaissa säädetyn vuositarkastusmenettelyn tarkoituksena on todentaa rakennuksen ja talotekniikan kunto noin vuosi kohteen käyttöönotosta ja osaltaan varmistaa, että rakentamisen aikana tapahtuneet virheet ja puutteet tulevat asianmukaisesti korjatuiksi. Vastuu yhtiön edunvalvonnasta kuuluu hallitukselle, minkä vuoksi valmistautuminen vuositarkastukseen on keskeinen osa hallituksen tehtäväkenttää.

Yhteinen koira ja ero – miten koiralle käy, kun puolisot eroavat?

Monissa suomalaisissa perheissä koira on käytännössä perheenjäsen, mutta oikeudellisesti sen asema on toisenlainen. Erotilanteessa tämä ristiriita tulee konkreettisesti esiin: koira on tunnesuhteen kohde, mutta lain näkökulmasta se on irtainta omaisuutta. Artikkelissa tarkastellaan, miten koiran asema määräytyy, kun puolisot eroavat, ja onko merkitystä sillä, ovatko henkilöt olleet naimisissa vai avoliitossa. Lisäksi tarkastellaan, miksi koiraa koskeva ennakkosopimus on käytännössä järkevä ratkaisu. Lue lisää aiheesta yhteinen koira ja ero – miten koiralle käy, kun puolisot eroavat?

Omakotitalon vuokraaminen

Omakotitalon vuokraaminen tarjoaa sekä vuokranantajalle että vuokralaiselle omanlaisiaan etuja ja haasteita. Omakotitalon vuokraukseen ei ole olemassa omaa lakia, vaan siihen sovelletaan samaa lakia kuin muuhunkin asuinhuoneistojen vuokraukseen eli asuinhuoneiston vuokrauksesta annettua lakia (481/1995). Omakotitalon vuokraus kuitenkin eroaa monessa suhteessa kerrostaloasunnon tai rivitaloasunnon vuokrauksesta ja siihen liittyy sellaisia erityispiirteitä, joita laissa ei ole huomioitu eli ne vaativat tarkkaa sopimista epäselvyyksien välttämiseksi. Tässä artikkelissa käymme läpi muutamia tärkeitä seikkoja, joita sekä vuokralaisen että vuokranantajan on tärkeää huomioida, kun ollaan vuokraamassa omakotitaloa.

Perustajaurakoitsijan virhevastuu on 10 vuotta

Uudessa asunto-osakeyhtiössä perustajaosakas eli yleensä perustajaurakoitsija vastaa siitä, että yhtiö rakennuksineen on toteutettu valmiiksi hyvän rakennustavan mukaisesti ja virheettömästi. Uuden asunnon ostaminen on merkittävä investointi ja monelle ostajalle koko elämän suurin hankinta. Siinä missä jokaisen ostajan on hyvä tuntea vähintäänkin perusasiat omista oikeuksistaan ja myyjän vastuista, täytyy erityisesti taloyhtiön johdon olla kykenevä huolehtimaan osakkaiden eduista. Uudessa yhtiössä tämä merkitsee mm. siitä huolehtimista, että mahdolliset rakennusvirheet ja muut perustajaurakoitsijan vastuulle kuuluvat seikat tulevat huomatuiksi ja reklamoidaan ajallaan. Perustajaurakoitsijan virhevastuu on 10 vuotta.

Totuusvelvollisuus ja prosessipetos oikeudenkäynnissä

Oikeudenkäynnissä velvollisuus totuudessa pysymiseen on keskeinen periaate, jonka sisältö kuitenkin vaihtelee riippuen siitä, onko kyse riita- vaiko rikosasiasta. Toisaalta on tavallista ja ymmärrettävää, että kukin pyrkii esittämään asiat omalta kannaltaan positiivisessa valossa, eikä oikeudenkäynti ole tässä suhteessa poikkeus. Oikeudenkäynnissä ei kuitenkaan ole sallittua tavoitella voittoa taikka taloudellista etua keinolla millä hyvänsä, vaan totuusvelvoitteen rikkominen taikka aineiston vääristely voi tietyin edellytyksin johtaa jopa rikosvastuuseen. Lue lisää: totuusvelvollisuus ja prosessipetos oikeudenkäynnissä

Asuinhuoneiston vuokrausta koskevaan lakiin tulossa muutoksia vuonna 2026

Asuinhuoneiston vuokralaki (481/1995) on vuodelta 1995, eikä siihen ole kolmenkymmenen vuoden aikana juurikaan tullut muutoksia mutta nyt lakia ollaan uudistamassa, niin että muutokset tulevat todennäköisesti voimaan vuonna 2026. Tässä artikkelissa käymme läpi pääpiirteittäin sitä, millaisia muutoksia lakiin on mahdollisesti tulossa. Lue lisää asuinhuoneiston vuokrausta koskevaan lakiin tulossa muutoksia vuonna 2026.

Asunto-osakeyhtiölain muutokset

Asunto-osakeyhtiölaki uudistettiin kokonaisuudessaan ja uusi laki tuli voimaan 1.7.2010. Nyt noin viidentoista vuoden jälkeen lakiin on tulossa merkittäviä muutoksia ja tarkennuksia, joilla ajantasaistetaan lakia. Muutosten on tarkoitus tulla voimaan vuonna 2026. Muutosten tavoitteena on muun muassa helpottaa puuttumista asumishäiriöihin, selkeyttää ja täydentää osakehuoneiston hallintaanoton säädöksiä, varmistaa lyhytaikaisen vuokraustoiminnan edellytyksiä ja selkeyttää osakkaiden asemaa asunto-osakeyhtiön konkurssitilanteessa. Tässä artikkelissa käymme läpi keskeisimmät asunto-osakeyhtiölain muutokset.

Verotusyhtymän purkaminen

Verotusyhtymä on suomalaisessa verojärjestelmässä merkittävä, mutta usein väärinymmärretty käsite. Se ei ole itsenäinen oikeushenkilö, vaan verotuksellinen yksikkö, joka syntyy silloin, kun kaksi tai useampi henkilö harjoittaa yhdessä elinkeinotoimintaa tai omistaa esimerkiksi maa- tai metsätilan ilman, että he perustaisivat yhtiötä osakeyhtiölain tai henkilöyhtiölakien perusteella. Verotusyhtymän purkaminen nousee ajankohtaiseksi esimerkiksi silloin, kun yhtymän toiminta päättyy tai omistusrakenteita halutaan muuttaa.

Kiinteistönvälittäjän rikosoikeudellinen vastuu

Kiinteistönvälittäjän työssä yhdistyvät merkittävä taloudellinen vastuu, asiakkaiden luottamus ja laaja sääntelykehikko. Useimmiten välittäjän vastuu liittyy sopimusoikeudellisiin ja vahingonkorvausoikeudellisiin kysymyksiin, mutta tietyissä tilanteissa myös rikosoikeudellinen vastuu voi tulla kyseeseen. Tämä artikkeli avaa, millaisissa tilanteissa kiinteistönvälittäjän rikosoikeudellinen vastuu voi konkretisoitua  ja mitä se käytännössä tarkoittaa.

Jakautuminen asunto-osakeyhtiössä

Tässä artikkelissa käsitellemme asunto-osakeyhtiön jakautumista eli mitä jakautuminen tarkoittaa käytännössä, miten jakautuminen tehdään ja mitä eri vaiheita se sisältää, mitkä ovat jakautumisen oikeusvaikutukset sekä missä tilanteissa jakautuminen asunto-osakeyhtiössä voi olla järkevää. Jakautumista säännellään asunto-osakeyhtiölain 20 luvussa. Tässä artikkelissa emme käsittele jakaantumiseen liittyviä verotuksellisia kysymyksiä.

Kestoltaan ”sekatyyppinen” liikehuoneiston vuokrasopimus

Liikehuoneiston vuokrasopimukset ovat lähtökohtaisesti kestoltaan joko määräaikaisia tai toistaiseksi voimassa olevia. Jokseenkin tavanomaista kuitenkin on, että vuokrasuhteen osapuolet haluavat sopia vuokrasuh­teen olevan voimassa ensin tietyn ennalta sovitun määräajan, minkä jälkeen vuokrasopimus jatkuu toistaiseksi voimassa olevana ennakkoon sovitulla irtisanomisajalla. Laki liikehuoneiston vuokrauksesta ei tällaista sopimusmuotoa sinänsä tunne, mutta se ei sitä myöskään kiellä. Tässä artikkelissa käsittelemme, mikä on kestoltaan ”sekatyyppinen” vuokrasopimus ja sen tulkintaan liittyviä ongelmia.

Kiinteistörasitteen poistaminen

Joskus tulee eteen kysymys, voidaanko rasite poistaa. Lähtökohtaisesti kiinteistörasite on tarkoitettu pysyväksi oikeudeksi, eikä se lakkaa, elleivät rasitteen asianosaiset yhdessä sovi rasitteen poistamisesta. Mikäli rasitteen poistamisesta ei päästä yksimielisyyteen asianosaisten kesken, voidaan rasite joissakin tilanteissa poistaa viranomaistoimituksen (rasitetoimituksessa) kautta pakolla. Artikkelissa käymme läpi, millaisin edellytyksin kiinteistörasitteen poistaminen on mahdollista.