Digitalisaatio on viime vuosina muuttanut merkittävästi kiinteistö- ja asuntokaupan käytäntöjä. Yksi keskeisimmistä uudistuksista on ollut DIAS-palvelu, jonka avulla asunto- ja kiinteistökauppoja voidaan tehdä täysin digitaalisesti. Yleisimmin DIAS tunnetaan alustana, jolla asunto-osakkeiden ja kiinteistöjen kaupat voidaan toteuttaa sähköisesti: kauppakirjat allekirjoitetaan digitaalisesti, …
Vuoden 2026 alusta tuli voimaan uudistukset perintö- ja lahjaveroon. Lisäksi kesällä 2026 on tulossa voimaan muutoksia avioliittolakiin eli muun muassa avio-oikeuden vanhentumista koskevat säännökset. Tässä artikkelissa käymme pääpiirteittäin läpi näitä muutoksia.
Tehty asunto- tai kiinteistökauppa voi osoittautua myöhemmin pätemättömäksi. Milloin asunto- tai kiinteistökauppa on pätemätön? Pätemättömyyden voi aiheuttaa muun muassa muotovirhe, oikeustoimikelvottomuus tai muu oikeustoimilain mukainen pätemättömyysperuste. Käymme artikkelissa läpi pätemättömyysperusteita sekä selvitämme, vaikuttaako pätemättömyys itsestään, vai pitääkö siihen vedota ja missä ajassa. Lisäksi selvitämme, mitä oikeusvaikutuksia pätemättömyydellä on.
Velan vanhentumista säätelevä yleislaki on laki velan vanhentumisesta (728/2003). Velalla tarkoitetaan rahavelkaa sekä muita velvoitteita. Velvoitteet voivat koskea rahaa, tavaraa, palveluita tai muita suorituksia. Myös velvollisuus pidättäytyä jostakin toimesta voi olla lain tarkoittama velvoite. Tässä artikkelissa tarkastelemme velan vanhentumista koskevaa lakia ja mitä velkoja se säätelee ja mitä ei. Lisäksi tarkastelemme sitä, missä ajassa erilaiset velat vanhenevat sekä miten velkojen vanheneminen voidaan katkaista.
Usein kysytään, kuka on vastuussa vainajan veloista ja voidaanko vainajan velkoja periä myös kuolinpesän osakkailta. Tässä artikkelissa kerromme, mitä vainajan veloille tapahtuu, eli kuka niistä vastaa ja miten perillinen voi välttää henkilökohtaisen velkavastuun.
Viimeksi kuluneet ajat ovat olleet monille yrityksille ja yrittäjille toiminnallisesti ja taloudellisesti haastavaa aikaa. Toimiva ja menestyvä yritystoiminta on saattanut ajautua ulkopuolisten syitten takia vaikeuksiin. Yrityksen saneeraus on erinomainen vaihtoehto pelastaa yritys ja sen toiminta. Laki yrityksen saneerauksesta sääntelee perusteet …
Vuoden 2026 alku toi merkittäviä uudistuksia, kun rakentamislain (751/2023) uudet digitaaliset sekä ekologiset velvoitteet astuivat voimaan. Siinä missä vuoden 2025 alussa keskityttiin lupakynnyksen nostamiseen, vuoden 2026 painopiste on rakentamisen ilmastovaikutuksissa ja digitalisaatiossa.
Kuluttajariitalautakunnan tuore ratkaisu (Dnro D/6383/41/2023) tarjoaa ajankohtaisen ja käytännönläheisen muistutuksen yhdestä keskeisimmistä kysymyksistä kiinteistönvälityksen vastuutilanteissa: milloin reklamaatio on tehty ajoissa ja mitä seuraamuksia on myöhässä tehdyllä reklamaatiolla?
Taloyhtiössä piha ei lähes koskaan ole osakkaan omaisuutta, vaan se kuuluu yhtiölle, ja osakkaalla on siihen vain rajattu hallinta- tai käyttöoikeus. Tämä vaikuttaa ratkaisevasti siihen, mitä pihalla saa tehdä ilman lupaa ja milloin taloyhtiön hyväksyntä on välttämätön.
Testamentin moittiminen tarkoittaa kanteen nostamista käräjäoikeudessa testamentin julistamiseksi pätemättömäksi. Testamentin moitteessa perillinen ajaa kannetta testamentin saajaa vastaan. Artikkelissa tarkastelemme testamentin moittimista eli sitä millä perusteilla perillinen voi testamenttia moittia, missä ajassa moitekanne on nostettava ja miten se pannaan vireille. Lisäksi lyhyesti sivuamme myös muita mahdollisia keinoja riitauttaa testamentti.
Taloyhtiön vastuulla olevien rakenteiden ja järjestelmien kunnossapito on lakisääteinen velvoite, jonka laiminlyönti voi aiheuttaa asukkaille terveydellisiä, turvallisuuteen liittyviä ja taloudellisia haittoja. Tässä taloyhtiön kunnossapitovastuuta käsittelevässä artikkelissa kerromme, mitä vaihtoehtoja osakkaalla on, jos yhtiö ei ryhdy riittäviin toimiin vastuullaan olevien vikojen korjaamiseksi taikka viivyttelee korjaustoimenpiteissä.
Artikkelissa käymme läpi, mikä on riskirakenne ja mitä tulee ottaa huomioon asunto- tai kiinteistökauppaa tehtäessä. Lisäksi tarkastelemme kuntotarkastajan suosittelemien lisätutkimuksien tekemistä sekä kuntotarkastajan vastuuta.
Usein asunto- ja kiinteistökauppariidoissa sekä urakkariidoissa vedotaan virheenä siihen, ettei rakentamisessa ole noudatettu hyvään rakennustapaa. Tässä artikkelissa tarkastelemme muutamia lakeja, joissa hyvän rakennustavan vaatimuksesta on säädetty ja käydään läpi sitä, mitä hyvällä rakennustavalla tarkoitetaan. Usein käytetään termejä ”hyvä rakennustapa” tai ”hyvä rakentamistapa”, näillä tarkoitetaan samaa asiaa ja tässä artikkelissa käytämme termiä ”hyvä rakennustapa”.
Asunto- ja kiinteistökauppariidat ovat Suomessa melko yleisiä. Kyse on lähes poikkeuksetta taloudellisesti merkittävistä oikeustoimista, joihin liittyy myös vahvoja tunteita. Erilaiset virhetilanteet, vastuujaot ja seuraamukset voivat johtaa nopeasti vaikeisiinkin erimielisyyksiin osapuolten välillä. Tuomioistuinsovittelu tarjoaa ratkaisuvaihtoehdon asunto- ja kiinteistökauppariidoissa.
Asunnon tai kiinteistön myynti ja ostaminen on yksi elämän merkittävimmistä oikeustoimista. Viime vuosina perinteisen, kasvokkain tapahtuvan kaupanteon rinnalle on noussut digitaalinen kauppa, jossa asiakirjat, allekirjoitukset ja koko kaupan eteneminen hoidetaan sähköisessä palvelussa. Digitaalinen kauppa ei muuta kaupan juridista luonnetta, mutta se muuttaa tavan, jolla kauppa toteutetaan – usein ostajan ja myyjän kannalta selvästi parempaan suuntaan.
Lorem ipsum dolor sit amet, consectetur adipiscing elit, sed do eiusmod tempor incididunt ut labore et dolore magna aliqua.