Kiinteistön omistaja on vastuussa siitä, että kiinteistön vesihuolto ja jätevesien käsittely on järjestetty lain mukaisella tavalla. Asiaa koskeva sääntely on kuitenkin siinä määrin monimutkaista, että maallikon voi toisinaan olla vaikea ymmärtää, millä tapaa jätevesien käsittely tulee missäkin tapauksessa lain mukaan järjestää.

Etenkin kiinteistön osto- ja myyntitilanteessa on syytä huolellisesti selvittää, että kiinteistöstä on laadittu jätevesien käsittelyä koskevat asiakirjat, ja että jätevesien käsittely on järjestetty lain edellyttämällä tavalla.

Jätevesien käsittelyä koskeva lainsäädäntö

Haja-asutuksen jäteveden käsittelyä koskeva lainsäädäntö uudistui viimeksi keväällä 2017. Uusi valtioneuvoston asetus talousjätevesien käsittelystä viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla (157/2017) ja ympäristönsuojelulain (527/2014) muutos (19/2017) tulivat voimaan 3.4.2017.

Lainsäädännön muutoksessa jäteveden käsittelyvaatimuksia nostettiin asetuksen tasolta lain tasolle ja säädöksiä pyrittiin samalla myös selkeyttämään. Merkittävin muutos tuli puhdistusvaatimusten noudattamisen siirtymäaikoihin, joita määrittävät ennen kaikkea vesiensuojelulliset tekijät. Jos kiinteistö sijaitsee enintään 100 m päässä vesistöstä tai merestä tai pohjavesialueella, on järjestelmä kunnostettava 31.10.2019 mennessä. Kiinteistön sijaitessa tällaisten alueiden ulkopuolella, on järjestelmä uusittava puhdistusvaatimukset täyttäväksi, kun kiinteistöllä tehdään vesijärjestelmiä tai muuta suurempaa luvanvaraista remonttia tai tietynlaisia korjaus- tai muutostöitä.

Edellä mainittujen säädösten lisäksi jätevesistä ja niiden käsittelyssä syntyvistä jätteistä on säädetty mm. maankäyttö- ja rakennuslaissa ja -asetuksessa, jätelaissa, terveydensuojelulaissa ja -asetuksessa, vesihuoltolaissa ja lannoitevalmistelaissa. Kunnat voivat lisäksi antaa tarkempia ja valtakunnallista tasoa tiukempiakin paikallisia määräyksiä mm. ympäristönsuojelumääräyksissä ja rakennusjärjestyksessä.

Ympäristönsuojelulaki antaa raamit jäteveden puhdistamiselle

Ympäristönsuojelulain 16 luvussa on määrätty jätevesien yleisestä puhdistamisvelvollisuudesta ja annettu kriteerit puhdistamisvelvollisuudesta poikkeamiselle. Ympäristönsuojelulain mukaan jätevedet on johdettava ja käsiteltävä siten, ettei niistä aiheudu ympäristön pilaantumisen vaaraa. Kiinteistöllä on oltava sen käyttöön ja olosuhteisiin soveltuva jätevesien käsittelyjärjestelmä. Ympäristönsuojelulaista löytyvät myös perustason puhdistusvaatimukset mm. kokonaisfosforin ja -typen osalta. Laissa ei siis määrätä tarkemmin käytettävästä puhdistuslaitteistosta, vaan säädetään tavoiteltavasta puhdistustasosta.

Puhdistusvaatimus koskee lähtökohtaisesti kaikkia jätevettä tuottavia kiinteistöjä, jotka eivät ole liittyneet viemäriverkostoon. Ulkopuolelle jäävät toiminnot, joihin on vaadittu ympäristölupa.

Kiinteistön iästä, sijainnista ja kiinteistöllä tehtävistä toimista riippuu, milloin puhdistusvaatimukset tulee ajallisesti täyttää. Jätevesiä ei lain mukaan tarvitse puhdistaa, mikäli syntyvän jäteveden määrä on niin vähäistä, että siitä ei aiheudu ympäristön pilaantumisen vaaraa (YSL 155 §). Tällaisia vähäisiä jätevesimääriä syntyy usein esimerkiksi vapaa-ajan asunnoilla, jotka ovat kantoveden varassa ja joissa ei ole käytössä vesikäymälää eikä muitakaan vesivarusteita. Vähäiset jätevesimäärät voidaan johtaa maahan ilman puhdistamista, kunhan tämä tapahtuu hallitusti. Suoraan vesistöön ei vähäisiäkään jätevesiä saa johtaa.

Käsittelyvaatimuksista voidaan poiketa myös muutamissa muissa tapauksissa. Esimerkiksi YSL:n 238 §:n ikävapautus oikeuttaa 9.3.2011 mennessä 68 vuotta täyttäneet vakituisen asutuksen kiinteistönhaltijat poikkeamaan vaatimuksista, mikäli käytössä on toimintakuntoinen järjestelmä. Puhdistusvaatimuksen täyttäminen siirtyy tällöin kiinteistön tulevien haltijoiden huoleksi. Kunta voi myös hakemuksesta myöntää ranta- ja pohjavesialueilla lykkäyksen, eli määräaikaisen poikkeamisen enintään viideksi vuodeksi kerrallaan, mikäli ympäristökuormitus on huomattavan vähäinen tai käsittelyjärjestelmän parantaminen on kustannuksiltaan kiinteistönhaltijalle kohtuutonta (YSL 156d §). Kohtuuttomuutta arvioidessa kunta ottaa huomioon mm. viemäriverkoston laajentumisen kiinteistön sijaintialueelle lähitulevaisuudessa, kiinteistön haltijan ja kiinteistöllä vakituisesti asuvien korkean iän tai muut vastaavat elämäntilanteet sekä muut sosiaaliset esteet, kuten pitkäaikaisen työttömyyden tai sairauden.

Huomioitava on, että em. poikkeamiset koskevat pelkästään puhdistusvaatimusta. Kiinteistöllä tulee tällöinkin olla olemassa selvitys jätevesijärjestelmästä sekä sen käyttö- ja huolto-ohjeet. Rakenteiden kunnossapito kuuluu kaikkien kiinteistöjen tehtäviin. Ympäristönsuojelulain mukaiset poikkeamiset eivät myöskään koske vesihuoltolaitosten viemäriverkkojen toiminta-alueilla voimassa olevaa liittymisvelvollisuutta, vaan sitä säätelee vesihuoltolaki.

Velvollisuus liittyä viemäriverkkoon, vesihuoltolaki

Vesihuoltolaki (119/2001) ja sen muutos (681/2014) säätävät kunnan, vesihuoltolaitosten ja kiinteistöjen velvollisuuksista koskien asutuksen talousvetenä käytettävän veden johtamista, käsittelyä ja toimittamista sekä jäteveden poisjohtamista ja käsittelyä. Lakia sovelletaan myös vesilaitosten hulevesiviemäreihin.

Jos kiinteistö sijaitsee vesihuoltolaitoksen toiminta-alueella, pääperiaate on, että kiinteistön haltija tai omistaja on velvollinen huolehtimaan kiinteistön liittämisestä laitoksen verkostoon. Lakimuutos 2014 toi liittämisvelvollisuuteen joitakin helpotuksia taajaman ulkopuolisille alueille. Jos kiinteistö sijaitsee taajamassa, on viemäriverkkoon lähtökohtaisesti aina liityttävä, jollei kiinteistölle erillisestä hakemuksesta myönnetä vapautusta laissa säädetyin perustein.

Liittämisvelvollisuudella pyritään takaamaan vesihuoltolaitosten taloudellinen ja toiminnallinen kyky tuottaa palveluita. Vesihuoltolain lähtökohtana on, että kunta vastaa vesihuollon yleisestä kehittämisestä alueellaan. Kunnan tulee huolehtia, että vesihuoltolaitosten toiminta-alueiden rajaukset, niillä sijaitsevat taajamat sekä verkostojen piiriin saatettavat alueet löytyvät yleisestä tietoverkosta.

Vesihuoltolaitoksen vastuut

Vesihuoltolaitos huolehtii yhdyskunnan vesihuollosta kunnan hyväksymällä toiminta-alueella. Vesihuoltolaitos voi olla paisi kunnallinen, myös yksityinen, kuten paikallinen viemäriosuuskunta. Laitoksen toiminta-alueen tulee kattaa alueet, joilla kiinteistöjen liittäminen vesijohtoon tai viemäriin on tarpeen jo toteutuneen taikka suunnitellun yhdyskuntakehityksen vuoksi. Käytännössä toiminta-alueet kattavat yleensä asemakaava-alueet, mutta yhä enenevissä määrin myös kehittyneet ja kehittyvät taajama-alueet. Kunnan on ryhdyttävä toimenpiteisiin vesihuollon järjestämiseksi, jos suurehkon asukasjoukon tarve, terveydelliset tai ympäristönsuojelulliset syyt sitä edellyttävät. Asukkaat voivat myös perustaa vesihuoltolaitoksen omaa asuinaluettaan varten esimerkiksi vesihuolto- tai jätevesiosuuskuntana.

Tavallisen kiinteistön omistajan näkökulmasta voi olla ongelmallista, ettei viemäriverkkojen toiminta-alueita koskevista kehitys- ja laajennushankkeista käytännössä juurikaan tiedoteta kiinteistönomistajia suoraan etukäteen. Vaikka asiasta olisi tiedotettu lain edellyttämällä tapaa ”riittävästi” kunnan ilmoitustaululla, verkkosivuilla ja yleisissä sanomalehdissä, ja vaikka tieto kiinteistön kattavasti viemäriverkon toiminta-alueesta sinänsä löytyisi yleisestä tietoverkosta, voi viemäriverkoston vahvistettuun toiminta-alueeseen perustuva liittymisvelvollisuus tähän liittyvine merkittävine kustannuksineen tulla kiinteistön omistajille täytenä yllätyksenä. Käytännössä kiinteistön omistaja voikin havahtua uuteen tilanteeseen vasta saatuaan viranomaiselta kirjeen koskien välitöntä liittymisvelvollisuutta alueelle jo rakennettuun viemäriverkkoon.

Vahvistettu viemäriverkon toiminta-alue velvoittaa vastavuoroisesti sekä kiinteistön omistajia että palvelun tuottajia. Vesihuoltolaitos vastaa siitä, että verkostoon liittyjille toimitetaan määritetyt palvelut ja kiinteistöillä on mahdollisuus liittyä verkostoon. Vastaavasti kiinteistöllä on velvollisuus liittyä viemäriverkkoon (10 §). Laki on tämän suhteen sinänsä yksiselitteinen, mutta lakia huonosti tuntevalle maallikolle liittymisvelvollisuus tulla yllätyksenä etenkin alueilla, joiden luonne on kehityksen myötä voinut muuttua haja-asutusalueesta taajaan asutuksi.

Taajamien ulkopuolella sijaitsevien kiinteistöjen osalta liittämisvelvollisuuteen on olemassa joitakin poikkeuksia. Liittämisvelvollisuutta ei ole kiinteistöillä, joilla ei ole vesikäymälää tai vesihuoltolaitteisto on rakennettu ennen toiminta-alueen hyväksymistä ja jätevesien käsittelyssä noudatetaan hajajätevesilainsäädännön vaatimuksia. Velvollisuuden raukeaminen edellyttää, että vesihuoltolaitoksen toiminta-alue on vahvistettu 1.9.2014 jälkeen. Lisäksi kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselta voi erikseen hakea määräaikaisen tai toistaiseksi voimassa olevan vapautuksen, mikäli vesilain 11 §:ssä mainitut edellytykset täyttyvät. Tällaisten vapautusten arvioinnissa lähtökohtana on liittämisen kohtuuttomuus kiinteistön haltijalle tai omistajalle, ja perusteet eroavat edellä mainituista ympäristönsuojelulain mukaisista poikkeamisista.

Selvitä asiat etenkin, jos olet myymässä taikka ostamassa kiinteistöä

Kiinteistöstä tulisi lain mukaan olla seuraavat jätevesien käsittelyä koskevat asiakirjat:

1. Selvitys jätevesien käsittelyjärjestelmästä
2. Järjestelmän käyttö- ja huolto-ohjeet sekä
3. Päiväkirja järjestelmän käytöstä ja huollosta (suositus).

Selvitys jätevesijärjestelmästä sisältää tiedot jätevesien muodostumispaikkojen, jätevesijärjestelmän osien ja purkupaikan sijainnista, sekä arvion muodostuvien jätevesien määrästä ja laadusta perusteluineen. Asiakirjat säilytetään kiinteistöllä ja ne tulee voida pyydettäessä esittää valvontaviranomaiselle. Asiakirjojen avulla tieto jätevesijärjestelmän rakenteista ja huollosta siirtyy myös omistajalta toiselle.

Jos kiinteistöstä ei ole vielä tehty selvitystä nykyisestä jätevesijärjestelmästä, voi selvityslomakkeen hakea esimerkiksi oman kunnan verkkosivuilta. Selvityksen voi laatia myös vapaamuotoisesti. Selvityksen nykyisestä jätevesijärjestelmästä ja sen käyttö- ja huolto-ohjeet voi tehdä itsekin, mutta suositeltavaa on käyttää suunnittelijaa tai muuta asiantuntijaa. Samalla, kun suunnittelija käy läpi nykyisen järjestelmän, hän arvioi täyttääkö järjestelmä voimassa olevat vaatimukset.

Etenkin kiinteistön osto-/myyntitilanteessa on syytä kiinnittää korostunutta huomiota siihen, kuinka kiinteistön jätevesien käsittely on järjestetty. Mikäli kaupassa käytetään välttäjää, on tällä velvollisuus mm. tarkastaa myös jätevesijärjestelmiä koskevien asiakirjojen olemassaolo, ja kertoa kaupan osapuolille asiakirjojen mahdollisesta puuttumisesta ja tämän merkityksestä. Kunnan verkkosivuilta voi myös käydä tarkistamassa, onko alueella olemassa tai suunnitteilla viemäriverkkoa, johon kiinteistö tulisi liittää, ja tarvittaessa tilannetta voi myös selvittää olemalla yhteydessä esimerkiksi kunnan ympäristöviranomaiseen.

Seuraa meitä ja pysyt aina ajan tasalla asunto- ja kiinteistöoikeudellisissa asioissa:

Seuraa meitä Facebookissa
Seuraa meitä LinkedInissä

Tarvitsetko apua?

Lue lisää artikkeleitamme:

• Asunto-osakeyhtiön vahingonkorvausvastuu kunnossapitotyön yhteydessä aiheutuneesta vahingosta
• Asunto-osakeyhtiön osakkeenomistajan vahingonkorvausvastuu
• Asunnon myyjän vahingonkorvausoikeudesta asunto-osakeyhtiön omistaman asuinrakennuksen rakentamisessa tapahtuneiden virheiden perusteella
• Asuntokaupan peruuttamisesta ja sen seuraamuksista
• Ostajan velvollisuudet virhetilanteessa
• Ostajan ja myyjän velvollisuudet