Soita meille 0600 02110 (ark. 9–16, 2.00 €/min + pvm/mpm sis. alv 24 %)

Puolison suostumus kiinteistön, vuokraoikeuden ja asunto-osakkeiden kaupassa

Herkulex.fi /

Laillisesti pätevän kiinteistökaupan edellytyksenä voi olla, että kiinteistön omistaja tarvitsee kauppaan puolison suostumuksen. Samoin perustein suostumus voi olla tarpeen vuokraoikeuden kaupassa ja asunto-osakkeiden kaupassa. Tässä artikkelissa selvitetään sitä milloin suostumus vaaditaan ja mikä voi olla seuraamuksena, ellei puolison suostumusta kaupalle ole.

Milloin suostumus tarvitaan kiinteistökaupassa

Avioliittolain 38 §:stä ilmenee milloin puolison suostumus tarvitaan.

Kyseessä on niin sanottu vallintarajoitussäännös, joka voi rajoittaa kiinteistön omistajalle normaalisti kuuluvia oikeuksia merkittävästi. Puoliso ei saa ilman toisen puolison kirjallista suostumusta luovuttaa kiinteää omaisuutta, joka on tarkoitettu käytettäväksi puolisoiden yhteisenä kotina. Puolison suostumusta ei kuitenkaan tarvita, jos luovutettava omaisuus on tarkoitettu käytettäväksi pääasiallisesti muuhun tarkoitukseen ja jos kotia ja siihen liittyvää maa-aluetta ei voida jättää luovutuksen ulkopuolelle alentamatta merkittävästi kiinteän omaisuuden arvoa. Mitä säädetään kiinteästä omaisuudesta, koskee myös toisen maalla olevaa rakennusta ja käyttöoikeutta maahan. Luovuttamiseen rinnastetaan myös kiinteän omaisuuden antaminen vuokralle tai muun sitä koskevan käyttöoikeuden perustaminen.

Avioliittolain 38 §:n vallintarajoitus koskee kiinteistöä eli itsenäistä rekisteriyksikköä, kiinteistön murto-osaa sekä määräalaa kiinteistöstä.

Kiinteän omaisuuden kuuluminen vallintarajoitusten piiriin riippuu omaisuuden käyttötarkoitusta. Avioliittolain 38 § koskee ainoastaan kiinteää omaisuutta, joka on yksinomaisesti tai pääasiallisesti tarkoitettu käytettäväksi yhteisenä kotina. Vallintarajoitus koskee kiinteistöä, jolla sijaitsee yhteinen koti. Jos kiinteistö käytettään pääasiallisesti teolliseen toimintaan, maatalouden harjoittamiseen tai muuhun elinkeinotoimintaan, niin se ei ole valintarajoitusten alainen. Lisäksi vallintarajoitus saatta koskea myös rakentamatonta kiinteistöä, jos sille on tarkoitus rakentaa omakotitalo, jota tullaan tulevaisuudessa käyttämään puolisoiden yhteisenä kotina. Vallintarajoitus voi näin kohdistua kahteenkin kiinteistöön yhtä aikaa. Asumiskäytössä olevaan kiinteistöön ja kiinteistöön, jota tulevaisuudessa tullaan käyttämään yhteisenä kotina. Asumiskäytössä olevan kiinteistön osalta tilanne ja suostumuksen tarve on selvästi tunnistettavissa. Sen sijaan rakentamattoman kiinteistön osalta voi olla epäselvyyttä puolison luvan osalta. Mutta esimerkiksi rakennuslupa tai jo rakennuslupahakemuksen vireillä olo on omiaan osoittamaan tulevan käyttötarkoituksen yhteisenä kotina.

Puolison suostumuksen tulee olla kirjallinen.

Puoliso voi antaa suostumuksen myös erillisellä asiakirjalla. Suostumuksen muotomääräykset ilmenevät avioliittolain 66 §:tä. Suostumuksen tulee olla päivätty, puolison allekirjoittama ja kahden esteettömän henkilön oikeaksi todistama. Suostumus voidaan allekirjoittaa myös kaupanvahvistajan oikeaksi todistamana. Käytännössä selvintä on, että puolison suostumus otetaan itse kiinteistön kauppakirjaan.

Milloin suostumus tarvitaan vuokraoikeuden kaupassa ja asunto-osakkeiden kaupassa

Avioliittolain 39 §:n mukaan puoliso ei saa ilman toisen puolison suostumusta luovuttaa tai siirtää toiselle osakeyhtiön osakkeita, vuokraoikeutta tai muita oikeuksia, jotka oikeuttavat hallitsemaan huoneistoa, joka on yksinomaan tai pääasiallisesti tarkoitettu käytettäväksi puolisoiden yhteisenä kotina. Vallintarajoitusten ulottuvuus on asiallisesti sama kuin edelle kerrotussa avioliittolain 38 §:ssä.

Puolison suostumuksen tulee olla kirjallinen, päivätty, puolison allekirjoittama ja kahden esteettömän henkilön oikeaksi todistama. Näissäkin kaupoissa puolison suostumus on selvintä ottaa itsekauppakirjaan.

Vallintarajoitusten kesto

Vallintarajoitukset suojaavat perheen avioliiton aikaisia etuja, erityisesti asumista. Tästä johtuen rajoituksen ovat lähtökohtaisesti voimassa siihen saakka, kunnes ositus on tullut lainvoimaiseksi.

Mitä seuraa, jos puolison suostumusta ei ole

Kiinteistön kauppa, jonka puoliso on tehnyt ilman puolison lupaa, on julistettava pätemättömäksi, jos puoliso esittää tätä koskevan vaatimuksen käräjäoikeudelle. Toisen puolison tulee nostaa kanne kolmen kuukauden kuluessa saatuaan tiedon oikeustoimesta. Kiinteän omaisuuden luovutus tulee kuitenkin päteväksi, jos saannolle on myönnetty lainhuuto eikä luovutuksensaaja saannon tapahtuessa tiennyt eikä hänen pitänyt tietää, ettei luovuttajalla ollut oikeutta luovuttaa kyseistä omaisuutta. Vuokraoikeuden tai muun kiinteää omaisuutta koskevan käyttöoikeuden kirjaamisen vaikutuksista on soveltuvin osin voimassa, mitä säädetään lainhuudosta.

Vuokraoikeuden tai asunto-osakkeiden kauppa, on julistettava pätemättömäksi ja luovutuksensaaja velvoitettava luovuttamaan omaisuus hallinnastaan, jos toinen puoliso esittää tätä koskevan vaatimuksen käräjäoikeudelle. Toisen puolison tulee nostaa kanne kolmen kuukauden kuluessa saatuaan tiedon oikeustoimesta. Oikeustointa on kuitenkin pidettävä pätevänä, jos luovutuksensaaja on saanut asunnon tai muun irtaimen omaisuuden hallintaansa ja hänellä hallinnan saadessaan oli ollut perusteltua aihetta olettaa, että toinen puoliso oli antanut suostumuksensa kauppaan taikka sen hyväksynyt tai kysymyksessä ei ollut vallintarajoitusten piiriin kuuluva omaisuus.

Molemmissa tapauksissa ostaja saa vilpittömän mielen suojaa, jos hän ei tiennyt, eikä pitänyt tietää siitä, että kauppaan olisi tarvittu puolison suostumus ja suostumusta ei ole saatu.

Seuraa meitä somessa, niin pysyt aina ajan tasalla asunto- ja kiinteistöoikeudellista asioista. 

Seuraa meitä Facebookissa tästä!
Seuraa meitä LinkedInissä tästä!

Tarvitsetko apua?

Lue lisää aiheesta:

Jaa artikkeli: